Espanjan uusi laki: ravintolan on annettava loput ruoat mukaan – näin se on toiminut käytännössä

Julkaistu 18.7.2026 Kirjoittajana Kristian

Espanjassa on voimassa ruokahävikkilaki, jonka mukaan loput ruuat saa pyytää mukaan. Laki hyödyttää suoraan jokaista ravintolassa ruokailevaa turistia ja paikallista asukasta. Laki on ollut olemassa jo pidempään, mutta sen käytännön toteutus koskee nyt kaikkia ravintoloita, kahviloita ja baareja Costa Blancalla ja muualla Espanjassa.

Mitä ruokahävikkilaki sanoo

Kaikkien ravitsemusliikkeiden on tarjottava asiakkaalle mahdollisuus ottaa syömättä jäänyt ruoka mukaan kotiin. Tähän liittyy kaksi tärkeää yksityiskohtaa, jotka jokaisen kuluttajan kannattaa tietää:

Palvelu on ilmainen. Ravintola ei saa periä maksua laatikosta tai pussista, johon ruoka pakataan.
Astioiden pitää olla uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä. Enää ei siis riitä tekosyynä, ettei sopivaa pakkausta muka löydy.

Poikkeuksen muodostavat buffet- ja ”syö niin paljon kuin jaksat” -ravintolat, joissa rajoittamaton tarjoilu tekee säännön soveltamisesta hankalaa.

Kuluttajan oikeus – mukaan pakkaamista ei tarvitse enää pyytää anteeksi

Moni suomalainen on tottunut siihen, että lautasen tyhjäksi syöminen on kohteliasta ja lopun pyytäminen mukaan tuntuu noloa. Espanjassa tämä ajattelu on nyt virallisesti vanhentunut. Kun laki on selkeä, kyse ei ole enää erikoispalvelusta tai tarjoilijan hyväntahtoisuudesta, vaan asiakkaan oikeudesta. Henkilökunnan pitäisi jopa tarjota mahdollisuutta ottaa ruoka mukaan!

Omat kokemukseni – ravintolat ovat hoitaneet dogibägit todella hyvin

Olen testannut tätä käytännössä useamman kerran, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Pizzasta jääneet palat ja lautaselle jääneet ranskalaiset on pakattu laatikkoon ilman sen kummempia kyselyitä – riitti, kun mainitsin asiasta tarjoilijalle. Myös Alingui-ravintolassa henkilökunta pakkasi lautaselle jääneen kanafileen folioon mukaan.

Kertaakaan ei ole tullut vastaan hankaluutta, ihmettelyä tai ylimääräistä maksua – juuri niin kuin lain pitikin toimia.

Lasten kanssa hävikki on usein iso juttu

Lapsiperheille tämä laki on erityisen tervetullut. Lasten kanssa ruokaillessa hävikkiä syntyy helposti enemmän kuin aikuisten pöydässä:

Annos saattaa olla suunniteltua isompi, koska ravintolat eivät aina osaa mitoittaa lasten annoksia todellisen syöntimäärän mukaan. Lapsia on eri ikäisiä ja kokkoisia, mutta yleensä listalla on vain ”lasten annos”, jonka jaksaa syödä kokonaan ehkä teini.
”Ei maistu” -tilanteet ovat tuttuja jokaiselle lapsiperheelle, ja silloin lautaselle voi jäädä helposti puolet ruoasta. Puolikas burger, puolikas pihvi, täysi hinta.
Uuden ruoan maistaminen voi jäädä kesken, vaikka tarkoitus olisi ollut syödä ruokaa ihan kunnolla. Paremmin maistuukin isin ranskalaiset.

Kun loput saa aina pyytää mukaan ilman kyselyitä tai lisämaksua, ruokailusta lasten kanssa tulee paljon rennompaa. Lasta ei tarvitse painostaa syömään lautasta tyhjäksi, eikä ruokaa tarvitse jättää pöytään huonolla omallatunnolla. Kotona näistä loppuosista saa sitten vaikka seuraavan päivän lounaan lapselle tai sitten isi syö ne yöpalaksi.

Vinkki lomareissun ravintolaan

Jos annos on iso tai lapsen ruoka jää kesken, kannattaa rohkeasti pyytää:

”¿Me lo pone para llevar?” – ”Laittaisitteko sen minulle mukaan?”

Lause avautuu suomeksi näin: me tarkoittaa ”minulle”, lo viittaa suoraan lautasella olevaan ruokaan (”sen”), pone on kohteliaan teitittelymuodon verbi sanasta poner (”laittaa”), ja para llevar tarkoittaa ”mukaan otettavaksi” – samaa ilmaisua kuulee esimerkiksi kahvilassa tilattaessa kahvia mukaan.

Käytännössä olen huomannut, että henkilökunta reagoi tähän aivan luontevasti – laki on selvästi jalkautunut ravintoloiden arkeen, ei jäänyt vain paperille.

Varoitus dogibägin pilaantumisen varalle

Kesällä, kun celciusasteet huitelevat neljässäkymmenessä, älä ota mukaan salaattia, kalaa tai muuta helposti pilaantuvaa. Mitään ruokia ei kannata pitää kauaa poissa jääkaapista ja muutenkin on hyvä miettiä, mitä ylipäätään kannattaa ottaa mukaan. Lain tarkoitus on vähentää hävikkiä – jos kuitenkin ruoka jää joka tapauksessa syömättä, niin se on parempi heittää pois jo ravintolassa, kuin lisätä pakkaushävikkiä. Eli pyydä mukaan vain sellainen ruoka, joka säilyy kotiin asti ja jonka oikeasti haluat vielä syödä!

Ruoka-ajat Espanjassa

Julkaistu 12.7.2017 Kirjoittajana Kristian

Varsinkin perinteiset espanjalaiset ravintolat ovat tarkkoja ruokailuajoista. Aikoja ei välttämättä lue missään, vaan ne pitää tietää.

Lounasaika Espanjassa

Lounasta saa klo 14 alkaen. Käytännössä pitää siis mennä ravintolaan klo 14-15 välillä. Ruokaa ei saa ennen kahta, mutta kolmelta tai neljältä alkaa olla jo vähän myöhäistä. Viideltä, kuudelta ja seitsemältä ei saa ruokaa lainkaan. Tämä voi olla suomalaiselle vaikea hahmottaa, ainakin itselleni nälkä tulee aina väärään aikaan. Jos nälkä yllättää ennen kahta, pitääkin mennä baariin ja ostaa tapas ja siirtää sillä nälkää.

Illallisaika Espanjassa

Illallista saa klo 20 jälkeen. Tässä on sama juttu kuin lounaankin kanssa: jos menet seitsemältä ravintolaan, joka näyttäisi olevan auki, et saa sieltä ruokaa etkä välttämättä edes palvelua. Illallista tarjoillaan kuitenkin myöhään.

Kaupungeissa ja turistikohteissa on yleensä ainakin joitain ravintoloita, joista saa ruokaa muihinkin aikoihin, esimerkiksi El Corte Inglesin ravintola.

Albóndigas de merluza eli turskapullat El Corte Inglesissä

Tapasravintoloista saa pikkusuolaisten lisäksi myös isompia annoksia racion, joita syömällä pääsee nälästä eroon. Nämä eivät ole kuitenkaan ihan yhtä tuoreita annoksia kuin ravintolan keittiössä tehdyt, vaan annokset kootaan jääkaappivitriinistä lautaselle ja lämmitetään mikrossa.

Ole-kustannuksen sivuilla on hyvä kirjoitus espanjalaisesta päivärytmistä: Espanjan erilainen päivärytmi.

Ilta Tablao Los Lunares Flamenco-ravintolassa

Julkaistu 8.9.2016 Kirjoittajana Kristian

Mietin aiemmin mahdollisia vieraille järjestettäviä ohjelmanumeroita. Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto oli flamencoilta, johon sisältyisi illallinen ja esitys.

Kävimme lauantai-iltana espanjalaisessa Tablao Los Lunares -ravintolassa syömässä ja kokemassa flamencoesityksen. Flamencoilta oli varattu ja maksettu etukäteen internetissä. Varauksen olisi voinut tehdä myös paikanpäällä, mutta koin helpommaksi hoitaa varauksen netissä englanninkielisellä sivustolla. Neljältä hengeltä cena+espectaculo flamenco maksoi 108€. Hintaan sisältyi ensimmäinen juoma. Lisäjuomat maksettiin erikseen illan esityksen päätyttyä. Jos ei halua nauttia illallista, niin esitykseen on mahdollisuus tehdä varaus myös 12 euron ”juomalipulla”, johon kuuluu yksi juoma ja loppuillan flamencoesitys.

Paikka on melko helppo löytää navigaattorilla antamalla osoitteeksi ”Avenida Escandinavia 72”. Etelästä tultaessa N-332:lta poistutaan Gran Alacantin risteyksestä ennen lentokenttää. Gran Alacantilta ajetaan muutama kilometri mäkistä ja mutkaista tietä alueelle, jossa on paljon ravintoloita. Navigaattorin neuvoman maalin läheltä pitäisi löytyä helposti kadunvarsipaikka autolle. Ravintolaan mennään sisään rakennuksen takaa, eikä siitä näy juuri merkkejä julkisivulle. Siksi on hyvä tietää tarkka osoite, jotta osaa mennä oikean rakennuksen taakse etsimään sisäänkäyntiä.

Ravintola oli yllättävän pieni, mutta ilmeisesti tietty intiimiys kuuluu flamencoon. Salissa oli baari ja muutama pöytä ruokaileville asiakkaille. Yksi neljästä ruokailijasta joutui istumaan ruokailun ajan tyynyllä esiintymislavan reunalla.

Ilta aloitettiin illallisella, joka alkoi n. 21:30. Illalliseen kuului perinteisiä espanjalaisia alkupaloja: ensin jokaiselle pieni gazpacho-keitto, sitten yhteisesti jaettava salaatti ja lopuksi vielä puulautaselta mausteisia makkaroita ja manchego-juustoa.

Alkupalojen jälkeen saatiin pääruoka, joka oli valittavissa kolmesta vaihtoehdosta: possusta, kanasta tai kalasta. Näistä kokeiltiin kaikkia, ja parhaaksi osoittautui possu.

Illallinen viimeisteltiin jälkiruualla, joka oli jonkinlaista kermakakkua. Ruokaa on varmasti riittävästi, sillä runsaiden ruokien lisäksi tarjolla oli vielä leipää ja pähkinöitä.

Ruokailuun meni aikaa noin kaksi tuntia, jonka jälkeen flamencoesiintyjät tulivat lavalle.

Esitys alkoi laulajan joikuamisella ja miespuolisen tanssijan soololla. Tämä macho fastastico kopsutteli siihen malliin, että pelkäsin hänen putoavan esiintymislavasta läpi. Aivan eturivissä ollessani jokainen tanssijan kenkien kopautus piti sellaisen äänen, että korviin sattui.

Tästä tulee pitkä puolitoistatuntinen. Joikua ja kenkien kopsuttelua.

Onneksi meteli rauhoittui ja seuraavat esityksen osat olivat miellyttävämpiä. Lauluun tuli sanoja ja kitaran soittoa ja tanssimisestakin loppuivat suurimmat kolinat. Tai sitten ääneen tottui. Joka tapauksessa, esitys oli loppujen lopuksi hieno ja miellyttävä. Esityksessä oli niin paljon voimaa, että välillä pelkäsin saavani ilmassa lentävän hiuskoristeen päähäni. En tiedä, irtosivatko koristeet vahingossa, vai oliko se suunniteltu osaksi esitystä. Esityksestä jäi sellainen käsitys, että flamencossa kaikkea ei ole suunniteltu millintarkasti, vaan improvisaatiolle on tilaa.

En tiedä keitä esiintyjät olivat, mutta esityksestä sai sen käsityksen, että he ovat todella hyviä flamenconisteja. Kitaristit, laulaja ja tanssijat vetivät taidokkaan ja viihdyttävän shown, josta ei vauhtia puuttunut. Esiintyjien määrässä ja kokoonpanossa voi olla iltakohtaista vaihtelua, joten aina kyseessä ei ole sama ryhmä.