Elche CF jalkapallo-ottelussa

Tänä vuonna Elche CF pelaa jo kolmatta peräkkäistä kauttaan Espanjan pääsarjassa La Ligassa. Kahtena edellisenä vuonna seurasin joukkueen pelejä vain telkkarista, koska koronarajoitukset estivät sekä matkustelun, että yleisön pääsemisen jalkapallokatsomoon. Nyt rajoituksia yleisötapahtumiin ei enää ole ja pelejä voi mennä halutessaan katsomaan paikanpäälle. Jalkapallo Elchessä onkin hieno ohjelmanumero lomalle.

Olin Espanjassa lomailemassa elokuussa. Harmittelin ensin, että jalkapallokausi alkaa vasta syksyllä, sillä eihän elokuisessa Espanjan kuumuudessa voi jalkapalloa pelata. Kyllä voi! Kausi alkoi tänä vuonna jo elokuun puolella, joten minulle mahdollistui Elche CF:n kotiotteluun meneminen.

Pääsylippujen hankinta Elchen jalkapallo-otteluun

Tulevat pelin näkee helposti googlaamalla ”Elche CF” ja Google näyttää heti tulevia otteluita. Minulle sopiva ottelu oli lauantaina 27.8. pelattu Elche vastaan Real Sociedad. Liput tulevat nettimyyntiin jokunen päivä ennen peliä viralliseen lippukauppaan entradas.elchecf.es. Ostin lipun 24. päivä ja maksoin siitä kuluineen 42.50€. Lippuja olisi ollut valittavana vähän halvempia ja kalliimpiakin, mutta valitsin keskihintaisen. Lippu tuli digitaalisena qr-koodina puhelimeen, samaan tapaan kuin lentoliput nykyään.

Kun lauantai ja pelipäivä viimein koitti, lähdin stadionille hyvissä ajoin. Menin omalla autolla enkä ollut varma, onko stadionin alueella ruuhkaista tai mihin auton saa parkkiin. Laitoin navigaattoriin kohteeksi ”Estadio Manuel Martínez Valero” ja tottelin kiltisti navigaattorin ohjeita. Odotetusti mitä lähemmäs stadionia pääsin, sen hitaammin liikenne sujui. Moni paikallinen osasi jättää autonsa kauemmas ja kävellä viimeisen kilometrin ja useat tulivat paikanpäälle skoottereilla, joita puikkelehti ruuhkassa ohi molemmin puolin. Lopulta olin perillä kolme varttia ennen ottelun alkua, eikä ruuhka hidastanut matkaa kuin noin 15 minuuttia. Autolle löytyi paikka stadionin ympärillä olevalta hiekkakentältä.

Käveltävää hiekkakentältä stadionille jäi joitain kymmeniä metrejä

Otin mukaani vain välttämättömät: auton avaimet ja rahapussin laitoin seikkailushortsien turvataskuun ja normaalitaskuihin otin puhelimen, pieniä seteleitä ja muovisen vesipullon. Takataskuun sujautin vielä pienen 50-suojakertoimisen aurinkorasvapuikon. Aurinkolasit ja hattu ovat myös ehdottomat varusteet. Etenin muiden jalkapallofanien joukossa stadionin alueelle ja aloin kiertää rakennusta, kunnes osuin omalle portilleni, joka oli merkattu lippuuni. Portti oli vastaava kuin lentokentälläkin. QR-koodia näyttämällä puhelimesta portti päästi kulkemaan portista läpi. Useimmilla paikallisilla oli pieni pahvikortti, josta he näyttivät QR-koodin. Olisivatko nämä olleet stadionin lippukioskista ostettuja lippuja? Portilla tehtiin vielä pieni turvatarkastus tavaroille, mutta eipä minulla oikein mitään tarkastettavaa ollut. Vesipullon sain pitää.

Löysin paikkani aika helposti, vaikka mitään opasteita ei ollut. Piti vain päätellä, että mihin suuntaan numerot nousevat ja laskea oikea rivi. Olin hyvissä ajoin paikallani ja ehdin hyvin katsella kenttää, pelaajien alkulämpöjä sekä kuulla ”Elchen hymnin”.

Ennen ottelun alkua ehdin suojata ihoani mukanani olleella aurinkorasvalla. Huomasin kuitenkin pian, että elokuisen iltapäivän aurinko porottaa kuumasti, kun katsomopaikka on paisteen puolella. Taivaalla oli pieniä pilviä, mutta ne eivät menneet auringon eteen. Ympärilläni puhuttiin paljon englantia ja juuri tässä osassa katsomoa tuntui olevan paljon turisteja. Olisivatkohan paikalliset osanneet valita paikkansa varjoiselta puolelta?

Kun peli alkoi, huomasin että valitsemani paikka oli hyvä ja siitä näki koko kentän hienosti.

Peli aaltoili tasaisena päästä päähän. Koska olin tullut paikalleni jo hyvissä ajoin ennen pelin alkua, niin ensimmäisen puoliajan keskivaiheilla minulla alkoi olla aika kuuma ja vesipullokin oli jo tyhjentynyt. Päätin mennä tässä vaiheessa hakemaan lisää vettä, jotain syötävää ja samalla viilentymään. Puoliajalla olisi kuitenkin isot ruuhkat. Poistuin katsomosta käytävätiloihin ja huomasin siellä muitakin viilentymässä, lähinnä lapsia. Ostin tiskiltä pullon vettä (0,50€) ja patongin (4,50€). Myyjä kysyi, että mikä patonki? Kysyin mitä on tarjolla? Myyjä antoi tortilla de patatas -patongin.

Tortilla de patatas -patonkin, vesipullo

Tässä kohtaa tulikin ehkä elämäni espanjalaisin hetki: olin jalkapallo-ottelussa elokuisessa illassa ja söin maukasta, periespanjalaista perunamunakasleipää. Leipää syödessä tuntui, kuin ottelu hiljenisi taustalla, ja läsnä olimme vain minä ja leipä.

Kun palasin takaisin paikalleni, tilanne oli 0 – 1 Real Sociedadille. Yleisö oli todellakin hiljentynyt hetkeksi, sillä vierasjoukkue oli tehnyt maalin.

Ottelun aikana aurinko laski paistamaan matalammalta

Puoliajalla kaikki lähtivät tankkaamaan juotavaa ja minäkin menin taas viilenemään. Kun peli jatkui, tuli pian ottelun kohokohta: Elchen puolustaja kamppasi rangaistusalueella maalia tekemässä olevan hyökkääjän. Viikate oli niin selvä, että edes kotiyleisö ei juuri protestoinut rangaistuspotkutuomiota. Tässä vaiheessa tuntui, että peli on ratkennut: jos tästä tulee maali, niin Elche ei enää nouse mukaan peliin. Real Sociedadin laukoja yritti chipata pallon keskelle maalia, mutta Elchen maalivahti ei aavistanut mihinkään suuntaan ja nappasi pallon helposti kiinni. Yleisö hurrasi torjuttua rankkaria ja Elche olikin taas mukana pelissä. Elche yritti loppuun asti tasoitusta, mutta sitä ei koskaan tullut. Peli loppui Elchen tappioon. Kotijoukkueen kannattajat eivät olleen edes kovin pahoillaan, sillä he ovat tottuneet häviöihin.

Lähdin katsomosta viimeisten joukossa ja kiersin stadionin ympäri toista kautta kuin mitä olin tullut. Stadionilla on alatasolla muutama baari, joihin moni jäi pelin jälkeen istumaan. Tämä onkin hyvä taktiikka poistua, sillä liikenne stadionin ympäristössä on ruuhkaisa ainakin tunnin ajan ottelun jälkeen. Odottelin noin 45 minuuttia, kunnes liikennettä näytti olevan vähemmän. Liikenne kuitenkin seisoi kaikissa lähialueen liikenneympyröissä, joten poistumiseenkin on hyvä varata riittävästi aikaa.

Elche CF:n kotistadion Estadio Manuel Martínez Valero

Estadio Manuel Martínez Valero on Elche CF -joukkueen kotistadion, joka on avattu vuonna 1976. Stadion sijaitsee Elchen kaupungin reuna-alueella, parin kilometrin päässä keskustasta. Stadion on ulkoapäin melko karun näköinen betonirakennelma, joka seisoo kivisen ja kuoppaisen hiekkakentän keskellä.

  • Elche CF jalkapallostadionin viereinen hiekkakenttä
  • Elche CF kotijoukkueen kannatuspääty
  • Elche CF stadionin piha

Kenttä ja katsomo ovat kuitenkin hyvätasoiset, kuten varmasti La Liigassa pitää ollakin. Kunhan pystyy kiipeämään muutaman kerroksen betonirappuja, niin stadionilla on helppo käydä katsomassa ottelu. Stadionin ulkonäöstä huolimatta se toimii hyvin jalkapallo-ottelun tapahtumapaikkana, mikä on tietysti tärkeintä. Katsojia stadionille mahtuu reilusti yli 30000 ja peleissä onkin aika paljon kannattajia paikalla, sillä tämän kauden katsojakeskiaro on ollut yli 20000.

Elche CF kotistadion Estadio Martines Valero kartta
Stadionin kartta ja katsomot nimettynä

Elche CF tilanne sarjassa

Elchen jalkapallojoukkueen pelit pääsarjassa jäänevät tähän kauteen. Yhtään voittoa ei ole tullut, vaikka pelejä on pelattu jo useita. La Liga on siitä armoton sarja, että kauden lopussa kolme huonointa joukkuetta putoaa pois. Elchen kausi on ollut niin huono, että se on selvästi sarjan huonoin joukkue. Vaikka peli paranisi esimerkiksi valmentajan vaihdon myötä, niin matka turvalliseen pistemäärään on todella pitkä ja vaatisi pelaamista voitosta voittoon. Toki sarjassa on muitakin huonoja joukkueita, ja esimerkiksi muutama voitto keskinäisistä peleistä saattaisi muuttaa sarjatilannetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *